Rahoitus | CEE

Pohjoista cleantech-osaamista osa 1: Volter

”Melkein sama keneltä sitä ois kysyny että pystyykö tätä tekemään, niin vastaus ois ollu että ei kannata ruveta, se ei onnistu” Volter Oy:n toimitusjohtaja Jarno Haapakoski: ”Melkein sama keneltä sitä ois kysyny että pystyykö tätä tekemään, niin vastaus ois ollu että ei kannata ruveta, se ei onnistu”

Bioenergiaa Kempeleestä maailmalle

Kempeleläinen Volter valmistaa piensähkö- ja lämpövoimalaitoksia, jotka käyttävät polttoaineenaan puuhaketta. Volter sai kesällä merkittävän 25 voimalan tilauksen Japanista. Tämä sai meidät kiinnostumaan Volterin taustasta ja sen läpimurtoon johtaneesta tiestä. Kävimme paikan päällä Kempeleessä haastattelemassa Volterin toimitusjohtaja Jarno Haapakoskea, ja otimme selvää miten Volter on onnistunut kaupallistamaan innovaationsa ja saamaan jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

 

”Alun pitäen homma lähti liikkeelle valtavasta innostuksesta ja tarpeesta tuottaa omaa sähköä”

Volter perustettiin alun perin vastaamaan omavaraisen sähköntuotannon tarpeeseen alueilla, joissa ei ole sähköverkkoa. Olemassa olevat ratkaisut eivät tarjonneet luotettavaa ympärivuotista energianlähdettä, joka pystyisi säätymään energiantarpeen mukaan. Haaste oli suuri, mutta Haapakosken mukaan hyvä tiimi ja kova tahtotila auttoivat ratkaisemaan ongelmat.

 

”Löydettiin asiakkaita jotka luotti meihin ja että homma hoidetaan kuntoon”

Alkutaival ei ollut Volterille helppo: tiedettiin, että tekniikan kehittämisessä tulisi olemaan ongelmia, ja tekniikan ollessa valmista tuotantoon laitoksia saatiin toimitettua kotimaan sisällä noin yhden laitoksen vuositahdilla. Alkuvaiheen asiakkaita Haapakoski pitää erityisen tärkeänä, sillä näiden luotto nuoreen yhtiöön mahdollisti toiminnan laajenemisen, ja toimitetut voimalaitokset toimivat referensseinä tuleville kansainvälisille asiakkaille. Ensimmäinen kansainvälinen asiakas löytyi Isosta-Britanniasta vuonna 2013, jonka jälkeen Volterin myynti on jatkuvasti keskittynyt enemmän vientimarkkinoille. Vuonna 2015 liikevaihdosta 90% tuli ulkomaan markkinoilta ja vuosi 2016 on tähän mennessä ollut täysin vientivetoinen. Haapakoski sanoo tämän johtuvan siitä, että Suomessa pienempää sähköntuotantoa ei tueta. Ulkomailla pientuotanto nostaa suosiotaan ja sitä myös tuetaan, joten kotimaan rajojen ulkopuolelle keskittyminen on luonnollista.

Voimaloita siirretään merikonttiin, jonka määränpäänä on Japani Valmiita voimalaitoksia siirretään merikonttiin, jonka määränpää on Japani

 

”Tuntuu joskus siltä, että pelätään sitä että onnistumisia tulee”

Haapakosken mukaan Suomi on hyvä maa kehittää teknologioita ja tehdä tutkimusta, mutta innovaatioiden kaupallistamista ei tueta riittävästi. Kehitystyötä avustetaan taloudellisesti eri tukimuotojen kautta hyvin, mutta ensimmäisten jälleenmyyntisopimusten jälkeen yritys on omillaan. Tie kannattavaan liiketoimintaan voi olla kuitenkin tässä vaiheessa vielä hyvinkin kaukana ja vaatisi useita referenssiasiakkaita. Haapakoski muistelee erästä kansainvälistymisprojektia, jossa taloudellinen tuki kattoi liikematkan menolennon, mutta paluulennon se kattoi vain jos sopimusta ei ulkomailla syntynyt.

 

“Ratkaiseva kulminaatiopiste on ollut teollinen muotoilu”

Haapakosken mukaan teollinen muotoilu oli ratkaisevassa asemassa Volterin läpimurrossa. Indoor -voimalan ulkomuodon suunnitteluprojektista vastasi Pinto Design, ja onnistunut ulkokuori mahdollisti myös uusien alihankintasopimusten solmimisen. Ulkonäkö vakuutti asiakkaiden lisäksi myös alihankkijat, ja vaikutti oleellisesti muun muassa ohutlevytuotteiden alihankintasopimuksen solmimiseen isolta toimittajalta. Markkinoinnin rooli läpimurrossa on sen sijaan ollut Haapakosken mukaan pieni, ja hän kuvaa Volterin toimintaa muutenkin insinöörivetoiseksi.

 

”On alkuvaiheessa parempi että sulla on yks hyvä tuote kuin monta prototyyppiä eikä mitään myytävää”

Uusille yrityksille Haapakoski antaa neuvoksi keskittyä olennaiseen ja pitää toiminnan ketteränä. Strategiaa kannattaa muuttaa tarvittaessa, mutta välttää rönsyilyä ja usean tuotteen kehittämistä heti alkumetreillä. Teknologiakehittäminen on kallista ja aloittava yritys saa helposti poltettua rahansa kehitystyöhön, joten resurssit kannattaa keskittää yhden hyvän tuotteen kehittämiseen usean version sijaan. 

Volterin kehitystyön tukena ovat olleet luottavaisen yrityskentän lisäksi myös tutkimuslaitokset. Muun muassa Oulun ammattikorkeakoulu on toiminut kehityskumppanina päästömittausten ja moottoritekniikan kanssa, ja Oulun yliopiston kanssa on ollut pienempiä materiaalitekniikkaan liittyviä projekteja. Kehitystyö ei Haapakosken mukaan ole vielä valmista, vaan parannuksia haetaan edelleen. Varsinkin reaktorin olosuhteet ovat materiaaleille haastavia korkeiden lämpötilojen vuoksi.

Volter Indoor -voimalaitos
Jaa tämä / Share this: