Rahoitus | CEE

Blogi: Saisiko olla älykkäästi tuotettua lähiruokaa?

alykasvi

Koko maailman ruoantuotannossa on esillä hälyttäviä trendejä. Tuotanto keskittyy, maanviljelijät vanhenevat eikä ala houkuttele uusia toimijoita. Tällä hetkellä Suomen maatalous on riittävän omavarainen peruselintarvikkeissa kuten maidossa, lihassa ja viljassa. Sen sijaan esimerkiksi vihanneksissa saati sitten hedelmissä, joudutaan nojaamaan tuontiin. Tuontituotteissa ei itsessään ole mitään vikaa. Suomessa myytävien tuontielintarvikkeiden elinkaarta ja toimitusketjua seurataan varmasti riittävällä tarkkuudella. Ongelma on sen sijaan Suomen vientitaseessa ja siinä että sama voitaisiin tuottaa myös lähellä ja itse tuotetulla energialla. Miksi antaa rahan virrata ulos Suomesta?

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista suosii ruokaostoksissaan kotimaista luomu-, kausi tai lähiruokaa. Ristiriita tähän syntyy siitä, että kaikessa Suomessa syötävästä ruoasta lähiruoan osuus on arvioitu olevan vain noin 8 %. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että lähiruokaa ei ole joko riittävästi tarjolla, tai sitten se on liian kallista kilpailemaan tehokkaasti. Bisnespotentiaalia kasvattaa myös se, että yli 90 % suomalaisista on tutkimuksen mukaan kiinnostunut siitä mistä hänen syömänsä ruoka on peräisin. Ruoan pienviljelykin kiinnostaa varsinkin nuorta ikäpolvea.

Lähiruoalla on siis kysyntää ja sitä tarvitaan ihan kansantaloudellisestikin lisää. Mutta kuinka lähiruokaa saisi tuotettua enemmän, halvemmalla ja paremmalla omavaraisuusasteella? Ruoan tuotannossa yksi suuri seinämä omavaraisuuden suhteen on energiantuotanto. Nykyisellään joudutaan nojaamaan vahvasti tuontienergiaan. Tähän ratkaisuna voisivat olla hajautetut energiaratkaisut, teollisuuden sivutuotteiden ja hukkalämmön hyödyntäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Myös Suomen arktinen sijainti ilmastollisesti asettaa suuria haasteita. Tähän voidaan vastata muun muassa kasvihuoneteknologialla ja älykkäillä led-valaisuratkaisuilla, joissa suomalainen osaaminen on maailmanhuippua. Mielenkiintoisista teknologioista mainittakoon, että maailmalla on kehitteillä muun muassa läpinäkyviä lasipaneeleja, jotka keräävät samalla aurinkoenergiaa.

Miksi kyseisenlaista tuotantoa ei sitten harjoiteta? Kuvaillulle ”älykasvihuoneelle” ei ole välttämättä riittävää tahtotilaa yksittäisen yrityksen näkökulmasta, sillä riski on suuri ja ilmassa on paljon epävarmuustekijöitä. Uusia toimintamalleja tulisikin pilotoida esimerkiksi yhteishankkeen kautta, jonka yhteyteen voisi liittää myös muilla aloilla syntyviä tarpeita hyödyntämällä kiertotalouden periaatteita. Tätä kautta voidaan nähdä todellinen kysyntä ja liiketoimintapotentiaali uusille ekoinnovaatioille. Puhumattakaan kyseisenlaisen hankkeen brändäysvaikutuksesta alueelle. Lähellä tuotetulla ruoalla voidaan korjata vientitasetta, parantaa ruokaturvallisuutta ja luoda uusia työpaikkoja Suomeen – pitäisi vain uskaltaa kokeilla uutta.

 

Janne Anttila, Tutkimusharjoittelija, CEE

Jaa tämä / Share this: