Rahoitus | CEE

Puusta kasvaa biosampo

biokuva

Suomen metsäala on jo alkanut kurottaa tulevaisuuteen. Suomen metsäala uskoo, että selluloosabisneksen tulevaisuus on bioteknisissä tuotteissa. Jos edes jokin neljästä viime ja tämän vuoden aikana julkistetusta biojalostamo- tai biotuotetehdassuunnitelmasta toteutuu, siitä tulee maamme metsätalouden kaikkien aikojen suurin investointi. Pisimmällä on Metsä Group, joka huhtikuussa 2015 löi lukkoon päätöksen Äänekoskelle tulevasta uudenlaisesta sellutehtaastaan. Suomeen suunnitteilla olevien biotuotetehtaiden oma tuotanto olisi perinteistä, muun muassa sellua, mutta tuotannon jätteet olisi suunniteltu jatkojalostajien haluamaan muotoon. Jätteistä liuta muita yrityksiä pystyisi valikoimaan raaka-aineita omaan tuotekehitykseensä ja tuotantoonsa. Tätä ei toistaiseksi tee yksikään sellutehdas maailmassa.

Nykyisin puuta käytetään jo monissa eri tuotteissa esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Tuoteselosteesta aines löytyy koodilla E460 eli mikrokiteinen selluloosa. Se antaa ruualle lisää sakeutta, pidentää sen säilyvyyttä, lisää terveellistä kuitupitoisuutta ja sallii rasvan vähentämisen koostumuksen kärsimättä. Mikrokiteinen selluloosa on myös halpaa mikä osaltaan on syynä sen suureen suosioon. Lääketeollisuudessa mikrokiteinen selluloosa on yksi tablettien valmistuksessa käytettävissä apuaineissa. Tekstiilikuituna tunnetun viskoosin raaka-aineena on puusta saatava selluloosa. Uusia tuotemahdollisuuksia on myös puun aineksista tehdyn biomuovin jatkojalostuksessa. Puupohjaiset muovit ovat joustavia, niin että niitä on hyvä muovata kuiduiksi, kalvoiksi ja vaahdoiksi. Kun niitä hiillytetään korkeassa lämpötilassa, syntyy rakenteita, joita olisi vaikea tuottaa hauraasta hiilestä itsestään. Tällaisesta biohiilestä saa esimerkiksi entistä parempia elektrodeja ja eristeitä. Hiilimateriaalien kysyntä kasvaa, joten eri tarkoituksiin räätälöidyissä biohiilituotteissa nähdään yksi lupaava mahdollisuus päästä myymään suomalaista puuta uudessa muodossa ja tavallista kalliimmalla hinnalla.

Nykyiset puuperäiset tuotteet ovat vasta murto-osa siitä mihin periaatteessa olisi mahdollisuuksia. Puupohjaisten materiaalien etsintää selittää osaltaan se, että uusiutumattomia raaka-aineita, kuten muovia ja metalleja, pyritään korvaamaan uusiutuvilla. Uusiutuvien materiaalien tarve on kaikkein ilmeisin niissä raaka-aineissa, joiden saatavuus on vaikeutumassa jo nyt tai viimeistään lähitulevaisuudessa. Puusta saatavat uudet materiaalit herättävät mielenkiintoa myös siksi, että monista tuotteista ja laitteista voi niillä saada parempia. Puu ei ole vain yksi raaka-aine vaan monipuolinen materiaalien tavaratalo. Vajaa puolet puusta on selluloosaa. Se on kuitua, joka rakentuu pitkiksi ketjuiksi järjestyneistä sokerimolekyyleistä. Ligniini taas on luonnon liimaa, joka sitoo selluloosakuidut yhteen kovaksi puuainekseksi. Ligniiniä on noin neljännes. Lisäksi puu sisältää hartseja, öljyjä, sakkarideja ynnä muuta. Puun sisältämien raaka-aineiden monista mahdollisuuksista on toistaiseksi hyödynnetty murto-osa. Puun monimutkainen kemiallinen koostumus on nimittäin paitsi mahdollisuus myös haaste. Vasta kun eri ainekset osataan mitata ja eritellä, niistä voidaan räätälöidä jotain uutta.

Lähde: Tiede.fi: Puusta kasvaa biosampo

Jaa tämä / Share this: